Hiusalan alv- kokeilun päättyminen ja sen vaikutukset

Vuoden 2007 alussa Suomessa otettiin käyttöön pienpalvelualojen arvonlisäverokokeilu, johon parturi-kampaamot pääsivät mukaan. Tähän kokeiluun valittujen alojen, valtiolle menevää arvonlisäveroa laskettiin 22 prosentista 8 prosenttiin.
Kokeilun tarkoituksena oli saada aloille lisää työpaikkoja, sekä antaa yrittäjille mahdollisuus laskea hintoja asiakasvolyymin lisäämiseksi.
Kokeilun oli tarkoitus olla kolmivuotinen, mutta lopullista päätöstä kokeilun jatkosta lykättiin vuodella, vuoteen 2011.

“Pyydämme arvon päättäjät: antakaa meille käsityöammatissamme työskenteleville edelleen mahdollisuus jatkaa alalla.Suurin osa meistä hiusalalla työskentelevistä on yrittäjiä, pää-asiassa toiminimellä työskenteleviä, ja lähes miltä kannalta hyvänsä katsottuna  pienituloisiin laskettavia.Alennettu alv. takaa maksukykyiset yritykset, ja kuluttajien ostovoima hiuspalveluissa säilyy. Kaikki hyötyvät.”

Edellä ote adressista, jonka parturi-kampaamo yrittäjä Jenni Tuokko julkaisi internetissä vedotakseen päättäjiin syksyllä 2011.
Adressin allekirjoitti yli 7000 alan yrittäjää, - työntekijää ja kuluttajaa.

Kokeilua pidettiin epäonnistuneena, sillä halituksen näkökulmasta työpaikat aloilla eivät olleet merkittävästi lisäntyneet, palveluiden hinnoissa ei näkynyt juurikaan muutosta arvonlisäveron laskiessa, eikä täten myöskään palveluiden käyttövolyymissa.

On otettava kuitenkin huomioon, että hiusalalla muut kustannukset ovat vuosittain jatkuvasti nousseet, joten hintojen merkittävä laskeminen ei ollut yrittäjille mahdollista edes vuonna 2007.
Lisäksi vuodesta 2009 alkanut lama vaikutti välittömästi palveluiden käyttövolyymiin vähentävästi, jolloin myös kokeilun alla olevien alojen alv. nostettiin väliaikaisesti 9 prosenttiin.

Tästä näkökulmasta katsottuna kokeilu tuntuu pikemminkin apukeinolta, jonka avulla lama-aikana työskentely ja toiminnan jatkuvuus mahdollistettiin, ei niinkään anteliaalta helpotukselta, jonka synnyttämän erotuksen yrittäjät kaatoivat omaan taskuun.

Päätös myös kummastuttaa siinä mielessä, että useimpien eduskunnassa istuvien päätöstentekijöiden vaalilupaukset koskivat juurikin yrittäjyyden helpottamista sekä työpaikkojen lisäämistä lama-ajan Suomessa.

Miten kokeilun päättyminen näkyy?

Tämä 14 prosentin arvonlisäveron nousu näkyi välittömästi vuoden 2012 alusta hiuspalveluiden hintojen nousuna. Jotkut yrittäjät saattoivat sinnitellä kevääseen asti ja nostaa hintansa vasta kun olivat taloudellisen pakon edessä.
Korotus, joka euroissa vaikutti päättäjille pieneltä, näyttää kuittiin painettuna suurelta ja teki pienyrittäjien työstä vielä suurempaa taistelua.
Asiakkaiden käyntimäärä väheni merkittävästi hetkeksi vuoden alusta, johon omalta osaltaan vaikutti myös alv:in nousun näkyvyys mediassa loppuvuonna 2011.

Nousu vaikuttaa negatiivisesti eniten suurissa kaupungeissa, joissa kilpailu on muutoinkin kovaa ja tilavuokrat korkeat. Korotuksen osuminen laman (toivottavasti) syvimpään kuoppaan, aiheuttaa monen pienyrityksen kaatumisen ja työpaikkojen menettämisen.
Vaikeassa tilanteessa ovat myös vastavalmistuneet. Työpaikkoja ei tällä hetkellä juurikaan ole tarjolla ja yrittäjäksi ryhtyminen suoraan koulun penkiltä ja tähän taloudelliseen tilanteeseen pelottaa monia.

Yhdistelmänä lama ja kokeilun päättyminen tulee myös nostamaan alalla toteutettavaa harmaan talouden määrää huomattavasti. Sen tavoitellun 23 prosentin sijasta tulevat monet turvautumaan 0 prosenttiin tulojensa säilyttämiseksi. Kenen etuja tämä palvelee? Ovatko ne eurot, jotka valtio saa tätä veroa korottamalla tasapainossa niiden eurojen kanssa, jotka se menettää työllisyyden vähentyessä, yrityksien kaatuessa ja harmaan talouden kukoistaessa?

Toiset asiakkaat ovat olleet ymmärtäväisiä korotuksen suhteen, toisten mielestä kampaajat ovat ahneita, koska arvonlisäveron laskeminen ei näkynyt kokeilun aikana hinnoissa riittävästi. Arvostus kyseistä käsityöalaa kohtaan tuntuu välillä olevan vähäistä.
Totuus on, että juuri näistä pienalojen palveluista kuluttajat tinkivät ensimmäiseksi kun kukkarossa on tiukkaa. Pitäisi tehdä enemmän, nopeammin, edullisemmin ja laadukkaasti, mutta kuka siitä maksaa?